Viimeksi kun olimme treeneissä, kuvasimme harjoituksia.

Viimeksi kun olimme treeneissä, kuvasimme harjoituksia.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Ensimmäisenä oli: hyppy - kepit - putki- kepit - hyppy. Niin helpolta kuin vaikuttaa, ei se sitä ole. Paikallaan iitu malttoi ollakin, vaikka vähä ilon ääni päästi. Kova haukkuja siitä on tullut. Pitäisi saada pois, häiritsee omaa suoristusta.

Hypyltä otettiin kiinni, josta vietiin kepeille. Kepit iitu osaakin oikealta puolelta tosi hyvin eikä tarvitse enää auttaa. Putkeen suoraa ja siitä ohjaus kepeille. Mie menin suoraa oikealta puolelta kepeille vaikka olisin kokeillut sitä väärältä puolelta. Huomasin muuten, ettemme hirveästi ollut treenailut väärää puolta, sillä avitan koko ajan kädellä. Jos en auta niin koira katsoo siihen tyyliin: ”mitä seuraavaksi?”. Saimme uutta opettelua.

Sitten oli hyppy ja hyppy. Ajatus oli, että koira kiertäisi takaa. Tämä sujui leikiten ja iitu irtoaa hyvin. Saimme siitä kehuja. Jätimme jankkauksen hetkeksi ja tämän jälkeen teimme niin, että viimeisen hypyn kohdalle tein valssilla. Meinaa tulla aikamoinen kiire aina välillä, että ehtii koiran tahtiin.

Seuraavan kerran treeneihin vasta marraskuussa, jolloin jokainen viikonloppu onkin agilitykisoja J