Tämä päivä ollut ihan aamusta asti mielenkiintoinen, sillä sain ihmetellä mitä laittaa päälle ja tuleeko sieltä taivaalta vettä niskaan. Aamulla lähdettiin matkalle kohti haukkukeitaata, OKK:n majapaikkaan. Tänään oli vuorossa pitkästä aikaa viralliset agilitykilpailut ja vielähän me Iitun kanssa kukitaan ykköstasolla ja tämän päivän perusteella vielä pitkään!

Kummatkin radat olivat mielenkiintoisia, näin toisin katsoen helppoja mutta myös tällaiselle nopealle koiralle riski-alttiita, tai mitä minä olen viime aikoina kokenut Iitun kanssa. Radat olivat selkeitä ja näki miten seuraava este tuli. Näissä tulee mieleen, että voisi mennä koiran sivulla ja antaa vapautta, koska hirveässä haltuun otossa ei ole tällaiselle menijälle mitään järkeä. Koira saa suorissa pätkissä niin paljon vauhtia ja se menee vauhdilla seuraavaan.

Ensimmäinen rata oli hylky, epäilisin, että ulkokenttä teki vaikutteita, eipä ole tälle keväälle vielä ulkona treenattu. Ensimmäinen suora oli hypystä renkaaseen ja siitä sitten jatkoa pussiin. Neiti ei aluksi hypännyt edes rengasta vaan taisi juosta suoraan A:lle, joka oli mielenkiintoisempi. Jatkoimme radan loppuun asti. Seuraava radassa oli heti ongenkoukku, eli vinosti ensimmäiseltä hypyltä pussiin. Iitu otti jälleen varaslähdön ja hyppäsi edessä olevaan hyppyyn. No, mitä miettiä, alkuun ja takaisin hyppäämään rataa ja sanotaan, että oli nolla luokkaa, ellei tuota alku karkailua olisi tullut. Se kun ei millään tahdo pysyä paikoillaan.

Huomenna on vielä kaksi luokkaa ja päivä aloitetaan hyppyradalla.