Sellainen melkein vuosi on mennyt, kun pääsin hevosen selkään, niin kiva olisi harrastaa sitäkin kaksi kertaa viikossa. Rajoituksia ja rajoituksia vaan tulee lisää. Toinen vuosi lähti käyntiin pohjoisen kulmilla, näinpä meiltä myös lähti ainakin tältä jaksolta etäpäivät. Ottaa kaaliin, myös se, että lauantaisin pääsisin tunnille, mutta juuri tuntia ennen olisi tokotreenit, joissa täytyisi neidin kanssa käydä. Tänään sitten käytiin vielä kisapäivän kunniaksi vetämässä ensimmäiset treenit.
Tämän päivän agihuumasta kirjoitetaan sitten huomenna.

 

Iitun lisäksi paikalla oli kaksi muuta koiraa. Meidän ryhmässä olisi koiria 9, mutta kolmas osa ei pääsyt paikalle. Kokeilimme kuinka koira toimii ja mitkä ovat meidän tavoitteemme. Itse asiassa minä en ole kiinnostunut tokosta ollenkaan, mikä lienekään meidän motivaatio sitten. Koira osaa tehdä liikkeet (alokasliikkeet) ja tarkoitus on muutama startti ottaa sitten ensi vuoden puolella kun on nämä kaikki lomat tms. käyty.

 

Kivan näköinen agirata harjoittelu on hallissa. Iitu oli heti ensimmäisenä: ”esteitä, esteitä, tahtoo päästä suorittamaan”. Mitä pahinta, omista lähti viemään esteitä pois. Voi sentään sitä ulinasoitontaa. Ei todellakaan neiti osannut olla hiljaa, eikä se tänään ole ollut. Autossa se päätti ”laulaa” TikTakin kyyneleet biisin ja jonkun tangon tahtiin. Meni muuten ihan nuotilleen ;)!

 

Perus-asento, vai mikä lie onkaan. Sujuu hyvin, aika nopeasti hoksaa mitä sana sivu tarkoittaa. Tosin Iitu pitää katsetta oikeen olan takaan ja pää tuntuu vääntyvän suuntaan ihan kunnolla. Hyvistä kontakteista saatiin kehuja. Malttisesti pysyi myös luoksepäästävyydessä. Iitua, alussa vähä näytti siltä, että onko tuo tosissaan tulossa lähemmäs. Mutta se ei lopuksi ollutkaan pelottava!

Vierellä käveleminen hihnan kanssa lienee yksi meidän ongelmista. No ympäri hallia jälleen mentiin, monessa eri suunnassa. Hieman juoksu jalkaakin, välissä Iitu piti kontaktia, mutta sitten taas ne ihanat hajut vetivät punaisen viivan toiseen hommiin. Lopuksi oli vielä luokse tulo. Iitun kanssa teimme niin, että koira jäi makaamaan toiseen päähän hallia ja minä kävelin reippaasti toiseen päähän. Ei tarvinnut sanoa kuin tänne ja koira tuli hurjalla vauhdilla takaisin. Nonni, kehut, missä kehut? Mie en olekaan se joka kailottaa. Kotiläksyä tuli tähän osoitteeseen.