No vaikka Iitulla onkin juoksut, niin se ei missään nimessä estä meitä lenkkeilemästä ja noutotreenailevasta. Vielä parempaa kun on hieman lunta ja pakkasta. Ilma oli ihanan aurinkoinen, tämä sää varmaan saikin minut tuonne reilun 10km päähän ja vielä takaisin kävelemään. Iitulla oli vauhtia ja tällä kertaa myös malttia. Tein muutaman hakuruudun ja yllättävän mukavasti koira työskenteli ja löysi metsän siimeksestä halutut neljä damia.

Muisti oli virkeällä päällä ja nenä teki työtä. Muutaman kerran joudun Iitua auttamaan, että löytäisimme yhden damin. Sen verran hyvin oli lumeen uppoutunut, etten meinannut sitä itsekkään löytää.

Tämän lisäksi vielä Iitu sai hakea yksittäistä damia, harjoittelimme lähinnä lähetystä eteenpäin. Dami kantautui hyvin luokse, paremmin kuin viime viikolla treenatessa. Ensin työ – sitten huvi: Iitu sai hetken juoksennella vapaasti, ennekuin lähdimme kävelemään kotia.

 

Rovaniemen ryhmänäyttelyn jälkeen Iitu steleroidaan, näin ollen ennen kesää olisi tarkoitus palata hallitreenien toivossa eteenpäin. Ainahan elämä ei voi mennä täydellisesti. Olen leikkauksen takia uhrautunut taukoilemaan ratsastuksesta, että saamme maksettua.