Otsikko kertoo kaiken, ja olihan tänään ihan loistava ulkoilusää, sen verran mukavaa auringon paistetta ollut ja lämpötilakin nousut lähemmäs +10*c. Kyllä se kevät tulee ja pian saakin ensimmäiset MEJÄ-jäljet tehdä metsän siimeksiin. Lähetin sitten viestiä tuossa päivällä, että miten on Lukan porukan vointi ja olisiko intoa tehdä jonkun näköistä treeniä. Näinpä sitten illalla lähdettiin Kelloon, missä oli malttamattomana odotus kaverista, Iitu & Luka näkivät viimeksi noin kuukausi sitten, Rovaniemen ryhmänäyttelyssä. Pellolle päästyämme päästimme koirat vapaaksi, jotta saisivat purkaa suuremmat osat energia tasosta, mutta ferrarin omistajana, tiedän, että virtaa löytyy aina.

Pellon vieressä kulki erittäin syvä ja virtaava kalimenoja, joka kiinnosti Iitua. Alussa neiti kuunteli ja totteli eikä mennyt, mutta veden meno houkutti enemmän ja sinne se sitten pulahti! Ja niin, ketä olikaan uimassa siellä ojassa, ne nimittäin kiinnosti Iitua selkeästi ja houkutti uimaan. Sorsat olivat siellä uimassa, hienoa nähdä että innostusta ja kiinnostusta koirasta löytyy. Pellolla oli vierailemassa myös kurkkija muutama kappale, jotka kyllä lähtivät lentoon kun koirat tulivat näkyviin, vaikkakin oikeen hyvin punaturkit suojautuivat luonnon väreihin.

Tein Iitulle myös malttitreeniä ja samaan syssyyn hakuruudun neljällä damilla. Pyysin Iitun tulemaan sivulle, jätin paikoilleen ja kävin heittämässä damit metsän/pellon siimeksiin. Alussa Iitu varasti ja haki ensimmäisen, mutta vein takaisin paikalleen, jätin paikoilleen ja heitin vielä yhden damin muiden sekaan. Damit olivat aika lähellä toisiaan, kuiva heinä kumminkin erotti ne toisintaa, että eivät ihan lähellä olleet missään välissä. Iitu pysyi hyvin paikoillaan, annoin kehut ja ensimmäisen palkan. Menin kyykkyyn Iitun viereen, silittelin ja otin hihnan pois. Annoin kädellä merkin mihin suuntaan lähdetään ja käskystä Iitu lähti hakemaan ensimmäistä saalistaan. Iitu oli selkeästi alussa hieman hämillään tehtävästä ja kaksi ensimmäistä palautusta oli mitä olivat, ei nyt Iitun parastaan. Viimeiset damit tulivat erittäin hyvin palautuksina suoraan käteen. Hyvä tyttö! Tein saman tehtävän, mutta nyt vain kahdella damilla ja tällä kertaa Iitu teki hyvää työskentelyä nenän kanssa.

Lopuksi koirat saivat jälleen juoksennella ja otimme lähempänä Lukan kotia koirat kiinni, tosin itse olisin saanut itse ottaa aikaisemmin, nimittäin Iitu löysi aivan ihanan kuolleen jäniksen raadon, jota se mussutti menemään täysillä. Onneksi saatiin koira kiinni. Ja eikä ne yllätykset tähän loppuneet, juuri melkein pihalle päästyämme jalkojen altamme lähti suurella äänellä kaksi fasaania! Siinä oli itsekin hieman järkkynä, että mitä nyt tapahtui. Perille päästiin, ensimmäisenä koiran kuono pesuun ja vielä täällä meillä kotona Iitu sai pesun kokonaan, sillä koira haisi ihan hirveälle, mutta sepä kuuluu tähän kevääseen ;)!