Olipa ihana päästä hevosen selkään, kun taukoa on kertynyt sen 3kk, harmi vaan, että en useasti pääse, sillä näyttäisi koira-aiheinen kesä olevan taas, tosin onhan siellä yksi ratsastusleiri varattu!
Ratsastustunnin jälkeen kiiruhdin tokoilemaan meidän seuran hallille. Olimme melkein ensimmäiset odottamassa sisäänpääsyä.

Tänään tokoilessa meillä oli erilaisia pisteitä, joista suuressa osassa toimimme yksin ja yhdessä sitten treenaajan silmien alla. Ensimmäiseksi teimme hihnan kanssa vierellä seuraamista. Tein samalla myös neliössä seuraamista (neljä estehypyn rimaa) ja palkkasin ja pysähdyin aina kulman jälkeen. Tämän jälkeen siirryimme kauemman ”tukipilareista” seuramaan muutaman metrin enemmän ja sitten taas käännös vasempaan ja välillä oikeaan. Tämän jälkeen siirryimme esteliikkeen luokse. Me emme Iitun kanssa juuri hirveästi ole treenannut estettä, mutta jätin aluksi makupalan toiselle puolelle, tämän jälkeen Iitu aika nopeasti jäi toiselle puolelle välillä istuen, välillä seisoen. Kävin korjaamassa seisomisen, annoin käskyn ja makupalan, taas käsky ja makupala.

Tässä välissä kävimme pienellä happihyppelyllä, keräämässä intoa loppuajan tokoilemiseen. Seuraavaksi oli noutakapulan kanssa työskentely, jossa meillä on hirveä hinku päästä eteenpäin (tai minulla) ja liike ei ole vielä täysin kunnollinen. Ja sen siis luulisi, että Iitulle kelpaa mikä vain, mutta noutokapula mieluiten ensin heitettynä. Iitu tarjoaa sivulle tuloa, mutta ei vielä kunnolla osaa istua noutokapulan kanssa (painaa 650g). Mutta hyvään suuntaan mennään.

Sitten ehdin Iitun kanssa leikkiä ja riehua, kunnes otimme liikkeestä maahanmenoa. Nyt olen sitten alkanut käyttää sitä ”ma” sanaa voimakkaasti, ja Iitu reagoi siihen yllättävän nopeasti. Palaan luokse ja palkkaan. Tein muutaman kertauksen. Lisäksi otin vielä liikkeestä seisomaan, joka on jo aika hyvin hallinnassa. Lopuksi otin muutaman minuutin paikalla oloa häiriön alaisena, siinä vieressä osa otti samaa paikalla oloa, osa liikkui koiran kanssa, mutta Iitu piti tiukkaa katsekontaktia! Hyvä Iitu!

Ihan lopuksi sitten täyskäännöksiä harjoiteltiin, Iitulta sujuvat kummatkin versiot (mitkä ne sitten ikinä olivatkaan nimeltään.) Ensi viikon sunnuntaina olisi möllitoko, katsotaan kuinka siellä käy!