Nyt on vähäksi aikaa kesän reissut tehty, viimeisin oli Ylöjärvellä oleva AGIROTU 2008 tapahtuma, joka oli kyllä varsin mukava reissu! Iitun kanssa olimme osallistuneet ainoastaan joukkuekisaan ja riitti meille varsin hyvin. Matkaan lähdettiin lauantai-aamuna, ensin bussilla juna-asemalle ja sieltä sitten IC:hen, jossa oli muuttunut viime kerrasta lemmikkivaunu. Matkan aikana tuli mukaan muutama koirakko, sekä kissa sekä kani, johon Iitu kiinnitti mielellään huomion. Matka meni varsin hyvin Tampereelle asti.

Tampereella sitten oltiin turistina, mulla ei ollut harmaita aavistusta siitä, millä piti mennä. Kaikenkukkaraksi tuntui, että ihmiset eivät tienneet, mikä bussi meni edes Ylöjärvelle. Viimeinen löytyi bussit, jolla pääsee, mutta olin tunnin odottanut väärällä puollella. Pieni odotus ja pääsin kyytiin. Tähän bussiin, johon sitten menin, niin kuskilla tuntui olevan huono päivä. Pyysin, että jättäisi meidät siihen, mikä menee Teivon Raviradan läheisyyteen. Mutta tämä vei minut pääte pysäkille ja antoi kävelyohjeet Raviradalle, paluuta en saanut takaisin. Sekä matkan aikana Iitu oli väsynyt ja piipitti, kuski sitten sanoi, että jos en saa koiraa hiljaiseksi hän jättää välille, että kiitos kovasti linjalle **.  Siinä sitten väsyneenä, mukana kantaen kevythäkkiä (kevyestä kaukana..) viha, nälkä ja kiukku olivat päällimmäiset. Onneksi paikalliset olivat sen verran kivoja, että soittivat taksin paikan päälle ja vihdoin olimme perillä. Kylläpäs paikalle saapuminen kesti! Lauantai-illan kävelimme ja tutustuimme paikkaan, sekä Iitu sai illasta juoksennella Väinö tollerin kanssa.

Matkan aikana Iitua luultiin 2x australianpaimenkoiraksi sekä kerran punaiseksi irlanninsentteriksi.

Sunnuntaina aamu alkaa aikaisin, rataan tutustuminen alkoi 7.30. Tollereiden midi-joukkueessa edustivat Saara & Viggo, Johanna & Lordi, Miia & Willa sekä minä & Iitu. Olimme numerolla 3122, joten saimme odottaa pitkään ennen kuin me pääsimme aloittamaan omaa viestiä. Meitä ennen oli 47 joukkuetta. Pääsimme radalle klo 12 jälkeen. Hyvin meni kaikilta, vaikka niitä virheitä napsittiinkin, mutta ainakaan vauhdissa ei ollut ongelmia. Oli aivan kivaa juosta menemään ja kivaa oli, Iitukin irtosi paremmin kuin takaaleikkasin mahdollisemman paljon ja jätin valssit tekemättä. Ja sekä aivan hienot kontaktit A:lla (jätin sanomatta odota, iitu pysähtyi itse). Oli kiva käydä juoksemassa, tietysti sarjaeste oli meille haaste ja ainakin ensimmäiseltä esteeltä sitten rima tippui. Suuri kiitos joukkue jäsenille, oli kiva tutustua, sekä viettää mukava päivä!

Sunnuntaina odotellessa junaa, raiteella 3 tuli pikajuna. Selkäni takana sitten pamahti sähköt (juna osa irrotettiin vaunusta). Iituhan säikähti ja olisi halunnut paeta paikalta. Iitu oli ihan paniikissa, sai jotenkuten rauhoitettua, niin eiköhän sitten raiteelle 1 tullut juna, jolle tehtiin sama kuvio kuin edelliselle. Iitu ei tykännyt yhtään, vaan halusi kadota paikalta. Onneksi pian saapui raiteelle 2 meidän oma juna ja täysillä mentiinkin omaan vaunuun, omassa paikalla sitten rauhoittui. 

Matka meni muuten kivasti, mutta jouduimme asemalla viettämään 3h tylsistyneesti, koska juna, johon olisimme tahtoneet, ei ollut enää lemmikkivaunussa tilaa. Pendoliinossa sitten olikin elämää koirien sekä kissan verran. Iitu nukkuikin Seinäjoelle asti, mutta sen jälkeen enemmän ja vähemmän piipannut, sekä epämukava lapsia kohtaan (lapset juoksivat edes takas päästä päähän). Ja taisimme tänään nukkua kummatkin mahdollisemman pitkään.